Saukonmäen historiaa
Tampereen historiankirjoittajien mukaan Saukonmäessä on ollut Hatanpään kartanon torppa 1700-luvulla ja jonkin aikaa vielä vuosisadan vaihteen jälkeenkin. Arvellaan, että torpassa olisi asunut Saukko-niminen torppari, jonka mukaan sekä mäkeä että torppaa olisi ruvettu kutsumaan Saukonmäeksi. Näin kertoo muun muassa Uuno Sinisalo Tampereen kirjassaan. Myös eräät muutkin lähteet mainitsevat torpan, joka on ollut yksi Hatanpään kartanon vuokraviljelmiä. Selvitysten mukaan viimeisenä Saukonmäen torpparina olisi ollut Mylly-Kustaa, joka joskus 1830-luvun lopulla olisi muuttanut sieltä pois ja torppa sen jälkeen joko hävitetty tai siirretty muualle.
Petsamon eteläistä osaa, Saukonmäkeä, alettiin pian kutsua Pellavanpetsamoksi, koska Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy (Tampella) rakensi sinne työväelleen oman asuntoalueen. Pellavapetsamon talojen rakennustyöt aloitettiin 1927 ja viimeiset talot valmistuivat 1930-luvun alussa.
Saukonmäkeä rakennetaan
Pian sotien jälkeen alkoi innokas rakentamisen kausi. Maansaantiin oikeutetut rintamamiehet saivat ostaa tontteja omakotirakentamista varten eri puolilta kaupunkia, sitä varten varatuilta alueilta. Vuodesta 1946 seuraavan vuosikymmenen puoliväliin mennessä olivat tampellalaiset pystyttäneet jo liki 700 uutta omakotitaloa. Samaan aikaan alettiin Tampellan toimesta rakentaa uusia, nykyaikaisia kerrostaloja. Muun muassa Ilmarinkadun varteen nousi 1950-luvun alussa tampellalaisten pahinta asuntopulaa lievittämään viisi Alvar Aallon suunnittelemaa kerrostaloa, jotka saivat nimekseen Pekola. Ne tampellalaiset maansaantiin oikeutetut, jotka eivät halunneet tai voineet omakotitaloa rakentaa, perustivat As. Oy Kalevanlinnan, joka valmistui vuoden 1953 lopulla.
Samalla vuosikymmenellä Tampellan henkilökunta perusti useita muitakin asunto-osakeyhtiöitä, jotka rakennuttivat muun muassa Sammonkartanon seitsenkerroksiset asuintalot ja Liisanpuiston talon. Ne valmistuivat vuosikymmenen lopulla ja niissä oli yhteensä liki 300 asuntoa. Tämä vilkas rakentamisen kausi ja ihmisten halu päästä nykyaikaisilla mukavuuksilla varustettuihin omiin, entistä väljempiin asuntoihin, aiheutti luonnollisesti voimakkaan muuttoliikkeen myös Pellavanpetsamossa. Siellä vuosikausia asuneet perheet muuttivat muualle ja muuttavien tilalle tuli uusia asukkaita, mutta hekin etsivät pian parempaa asumisen tasoa ja näin asukkaiden vaihtuvuus Saukonmäessä lisääntyi.
Vanhat puutalot puretaan 1970
Vanhojen puutalojen aika Pellavanpetsamossa alkoi olla ohi, koska vuonna 1921 Tampellan ja kaupungin välillä solmittu alkuperäinen vuokrasopimus päättyisi 1970. Tampella halusi sitä ennen ostaa koko Saukonmäen alueen, luovuttaakseen tontit perustettaville asunto-osakeyhtiöille omakustannushintaan. Neuvottelu kaupungin kanssa johtikin lopulta sopimukseen hieman laajemmasta alueesta. Alkuperäiseen vuokrasopimukseen oli sisältynyt noin 4,7 hehtaarin alue, jota myöhemmillä sopimuksilla oli laajennettu noin 6 hehtaariin, mutta nyt kaupunki oli valmis myymään 7 hehtaarin alueen. Hinnaksi sovittiin 1,78 miljoonaa markkaa. Kun kauppasopimus vietiin kaupunginvaltuuston päätettäväksi, nostivat kommunistit siitä kovan äläkän. He eivät olisi myyneet niin halvalla. Ilmeisesti arvelivat siitä saatavan helposti korkeammankin hinnan, koska koemerkinnässä halukkaita osakkeenostajia oli ollut pitkälti toista sataa enemmän kuin suunnitelmaan sisältyviä asuntoja. Lopulta kauppa kuitenkin hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 1963. Asemakaava- ja rakennussuunnitelman teki arkkitehti Jaakko Tähtinen. Hän pyrki suunnittelemaan asunnot vastaamaan mahdollisimman hyvää Arava-tasoa. Alue myös oli tarkoitus liittää juuri rakenteilla olevaan kaupungin kaukolämpöverkkoon, jolloin lämpökeskuksen rakentamiselta ja siihen investoinnilta vältyttiin.
Saukonmäessä asui, muuttobuumista huolimatta, vielä koko joukko pitkäaikaisia ja jopa alkuperäisiä asukkaita siinä vaiheessa kun ostajaehdokkaita uusiin taloihin ruvettiin valitsemaan. Näille mäessä jo kauan asuneille tarjottiin mahdollisuus merkitä asunto rakennettavista taloista. Muut tampellalaiset saivat merkitä asunnon itselleen pääasiassa palveluvuosien lukumäärän mukaan - pisimpään palvelleet saivat siten etusijan. Valmistumassa oli 500 asuntoa. Tampella myönsi asunnonostajille auliisti edullisia lainoja. Aravatalossa neliöhinnaksi tuli noin 200 mk/m2 ja kovan rahan talossa noin 550 mk/m2.
Vanhojen rakennusten purkaminen aloitettiin 1960-luvun puolivälissä kun uudistaloja alettiin rakentaa. Ensimmäiset niistä valmistuivat 1966. Paitsi asuintaloja, alettiin myös vanhaan pyykkimetsään rakentaa Saukkolan toimitaloa ja ostoskeskusta. Tämä kompleksi valmistui 1968. Seuraavan vuosikymmenen alkupuolella olivat kaikki viisi 7-kerroksista tornitaloa valmistuneet Vainiokadun varteen. Isonmäen päälle, Omakadun oikeaan reunaan oli noussut yksi erillinen lamelli ja siitä vähän matkan päähän toinen, tavallista pitempi lamellitalo, joka ulottui Omakadun ja Kaupinkadun kulmaan saakka. Kolme erillistä ja kolme toisiinsa kytkettyä lamellitaloa valmistui Saukonmäen etelärinteeseen. Kaikki nämä talot olivat 3-kerroksisia. Kun viimeiset talot olivat valmiina, oli kaikki vanhan Pellavanpetsamon puutalot purettu.